Kuumeilua

Olen haaveillut omasta koirasta niin kauan kuin jaksan muistaa. Koiran ottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista monien eri syiden ja elämäntilanteiden takia. Haave omasta koirasta on kuitenkin elänyt koko ajan ja jos vain mahdollista vahvistunut vuosien kuluessa. Nyt ollaan kuitenkin pikkuhiljaa tulossa siihen kohtaan, kun ammattiin valmistuminen alkaa olla jo hyvin lähellä ja koulua vain hieman jäljellä. Valmistuminen tulee tarkoittamaan omalla kohdallani työelämään siirtymistä ja samalla jatko-opintojen alkamista. Kaikenkaikkiaan elämä tulee vakiintumaan jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Nämä kaikki edessä olevat muutokset tulevat mahdollistamaan sen, että ensimmäistä kertaa elämässäni miulla olisi oikeasti järkevä mahdollisuus ottaa se kauan haaveilemani koiranpentu.

No, voitte vain arvata kuinka tästä koira-asiasta on meillä puhuttu viime aikoina puhuttu. Sitä on punnittu ja vatvottu suuntaan jos toiseen. Eri rotuja ja kasvattajia on vertailtu keskenään, kustannuksia on laskettu ja mielipiteitä kyselty. Ja kaikkea muutakin mahdollista on mietitty. Roduksi valikoitui yllättäen kuvissa esiintyvä Lagotto Romagnolo luonteen, aktiivisuuden ja ulkonäön perusteella. Kuulin niin paljon hyviä suosituksia ystävältäni, etten voinut enää epäröidä rodun suhteen. Tällä viikolla koin myös suuria onnen hetkiä, kun aivan sattumalta löysin todella hyvän kuuloisen kasvattajan, johon olenkin ollut jo yhteydessä.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, meille saattaa ensi vuoden elokuussa tulla perheenlisäystä, pienen Lagotto-pojan merkeissä<3

/Essi

Syyslukukauden treenit paketissa

Kävin tänäään tekemässä toiseksi viimeisen treenin tälle vuodella tämän hetkisellä kotisalillani täällä Joensuussa. Huomenna käyn vielä päättämässä tämän treenien syyslukukauden spinningissä, josta kiiruhdan sitten junalla, sillä matkustan  huomenna Lappeenrantaan kotikotiin joulun(ajan)viettoon, joten salille palaan täällä päässä vasta ensi vuoden puolella. 

Tällä viikolla olen muutenkin pohdiskellut hieman kulunutta syksyä nimenomaan treenien suhteen. Kuten olen aiemmin jossakin kohtaa maininnut, on treenattua tullut melko monipuolisesti. Lähinnä olen kuitenkin viihtynyt siellä spinning-salin puolella, jättäen näin varsinaisen lihaskunnon ja voiman vähemmälle. Tässä asetelmassa on siis korjattavaa ensi vuotta ajatellen.

Kokonaisuudessaan olen hyvin tyytyväinen menneeseen syksyyn treenien osalta. Motivaatio ja into on pysynyt korkealla koko syyspimeyden ajan ja treenikertoja on tullut viikkoon keskimäärin viisi, mikä on todella optimi juuri minulle. Vuoden vaihteen jälkeen alan sitten enemmän valmistautumaan ja valmistamaan itseäni tulevan kesän juoksujuttuihin, joita minulla on muutamia suunnitteilla. Tarkempia suunnitelmia kirjoittelen sitten vuoden vaihteen jälkeen, jahka ne itsellekin ensin kunnolla selkiytyvät.

/Essi

Ajatuksia maidottomasta & gluteiinittomasta

Kyllä, ketsuppi sopii mihin vain! Myös kana-riisinuudeliwokkiin.

Reilu viikko sitten aloitin maidottoman ja gluteiinittoman ruokavalion rennon noudattamisen. Painosanalla rennon, jota jo silloisessa tekstissäni painotin. Mitään suurempia syitä, kun miulla ei kyseiseen ruokavalioon ole. Uteliaisuus vain lähinnä.

Nyt on ensimmäinen viikko takana ja täytyy sanoa, että on ollut helpompaa kuin aluksi uskoinkaan. Tosi helposti on keksinyt ruokavalioon sopivaa syötävää ja kaikenlisäksi hyvin monipuolisesti. Muutamia kompastuskiviä on kuitenkin tullut esille. Viime viikolla söin kiltisti useaan otteeseen aamupuuroni valkuaisilla, mutta en mahda sille mitään, että koostumuksesta tulee vain liian taikinamainen makuuni jokapäivä syötäväksi. Aamupuuron suhteen olenkin tehnyt kompromissin ja sallin syödä sen edelleen raejuuston kanssa. Toinen, jossa olen luistanut on kahvimaito. Tässäkin kokeilimme korvaavaa vaihtoehtoa viime viikolla. Mantelimaito ei kuitenkaan ollut meidän kummankaan makuun oikein sopivaa, joten jätimme sen pois. Itse juon kahvia kaikenlisäksi niin epäsäännöllisesti, että maito siinä ei haittaa. Lisäksi mietin ennen tämän kokeilun alkua, kuinka suurena leivän rakastajana tulen selviytymään ilman leipää ja millä korvaan iltapala jugurttini. Kumpaankin on löytynyt loistava ja herkullinen ratkaisu. Leivän olen korvannut maapähkinävoi päällysteisillä riisikakuilla ja jugurtin olen korvannut soija- tai kaurajugurtilla. Erityisesti kaurapohjaiset jugut ovat olleet mieleeni.

Muutamia oikomisia lukuun ottamatta maidoton ja gluteiiniton sujuu oikein hyvin. Vielä ei tässä reilussa viikossa ole mitään huomioitavia muutoksia tapahtunut, mutta rauhassa eteenpäin. Tosin, en tiedä ilmeneekö varsinaisia muutoksia, kun en ruokavaliota aivan täysin noudata. Se ei kuitenkaan haittaa, joten rennosti vain eteenpäin. 

/Essi

Venyttelystä kaivattu rutiini

Muutama viikko sitten kirjoitin täällä, kuinka aloitin kolmenkymmenen päivän jooga-haasteen. No, nyt on kuitenkin tunnustettava, että haaste on pahasti unohtunut. Pääsin päivään neljä ja sitten muiden kiireiden ja Ruotsin matkan takia se jäi. Vaikka varsinainen haaste minulta unohtuikin, niin positiivista on se, että olen venytellyt paljon huolellisemmin ja ahkerammin iltaisin. Joogattua ei siis ole tullut toivotulla tavalla, mutta venyttelyn määrää olen saanut nostettua kiitettävästi ja siitä onkin tullut taas toivottu rutiini iltoihin.

Jo muutaman viikon säännöllisen venyttelyn ansiosta olen huomattavasti vetreämpi kuin pari viikkoa sitten. Liikkuvuus on lisääntynyt todella paljon näiden viikkojen kuluessa, eikä pahempia lihaskipuja ole ollut, kun olen aina treenien jälkeen, päivän päätteeksi venytellyt huolellisesti. Aion jatkossa ehdottomasti pitää yllä tätä venyttely-rutiiniani ja koitan vielä tämän loppuvuoden aikana lisätä muutaman putkirullaus- kerran viikkoon, kun sellainen kerta kotoa löytyy.

Tänään minulla oli aamulla sen verran ylimääräistä aikaa, että tein pienen omatoimisen venyttely/jooga-session heti aamusta ennen opinnäytetyötapaamiseen lähtemistä. Kummasti tuollainen rauhallinen, kehoa huoltava liikunta virkistää heti aamusta ja tekee kaikenlisäksi mukavan vetreän olon koko päiväksi!

/Essi

Salimimmien pikkujoulut!

Meillä oli eilen saliporukan pikkujoulut, joita juhlittiin yksityistilaisuutena eräässä paikallisessa yökerhossa. Aloiteltiin tyttöjen kanssa iltaa jo hyvissä ajoin yhden ystävän luona, josta sitten siirryttiin varsinaisiin juhliin. Varsinaisen tilaisuuden päättyessä suuntasimme vielä jatkamaan iltaa tanssin ja hauskanpidon merkeissä isolla porukalla toiseen paikkaa. Meillä oli ihan todella kiva ilta, joka venyikin pitkälle aamuyön puolelle.

Eilisen juhlinnat ovat tänään näkyneet olotilassa melkoisena väsymyksenä, mutta onneksi on voinut hyvällä omalla tunnolla pitää kunnon lepopäivää ja makoilla sohvalla. Niin ja käydä hakemassa lähikaupasta iltaruuaksi jäätelöä. Huomenna on sitten taas edessä paluu arkeen. Alkavalla viikolla on tiedossa paljon opparijuttuja, treeniä, ystäviä ja joulun viettoon lähtö!

/Essi

Viides lukukausi suoritettu

Viimeisen koulupäivän tunnelmia!

Se on loma nyt! Miulla oli tänään tämän vuoden viimeinen koulupäivä ja viides lukukausi on nyt saatu pakettiin. Tällä viikolla meillä oli ikäviikko, joka koostui pelkästään meidän seminaariesityksistä, kuten aiemmin kerroinkin. Meidän ryhmän oma esitys oli jo tiistaina, joten muutaman päivän on voinut tässä jo ottaa ihan rennosti. Varsinkin, kun esityskin meni lähes täydellisen arvosanan veroisesti. 

Koulu meillä jatkuu ilmeisesti loppiaisen jälkeen, joten ihan mukavan mittainen loma edessä. Olen vielä ensiviikon Joensuussa ja suuntaan sitten kotikotiin Lappeenrantaan töihin ja jouluviettoon. Ihana päästä pitkästä aikaa perheen luo ja nähdä samalla kaikkia ystäviä, jotka tulevat myös kotikulmille joulun ajaksi. 

Urheilun suhteen miulla oli tänään sellainen fiilis, että halusin olla ulkona sisätilojen sijaan. Niinpä kävin tekemässä tunnin mittaisen, reippaan kävelylenkin, jonka perään tein vielä lihaskuntoa ja hyvät venyttelyt. Raikas ulkoilma teki niin hyvää sisällä istutun päivän jälkeen! 

/Essi

Maidoton ja gluteiiniton - ruokavalio

Aloitimme eilen, poikaystäväni ehdotuksesta, maidottoman ja gluteiinittoman ruokavalion kokeilun. Mitään sen suurempaa syytä kokeiluumme ei ole, haluamme vain testata kuinka sellainen onnistuu ja miltä se tuntuu. Kokeilumme kestää määrittelemättömän ajan eikä se ole täysin ehdoton. Pääasiassa noudatamme nyt ainakin jonkin aikaa maidotonta ja gluteiinitonta ruokavaliota, ihan vain huvin vuoksi.

Ajattelin aluksi, että onko liian vaikeaa olla sekä maidottomalla, että gluteiinittomalla samaan aikaan, mutta nettiä selailtua ja hieman mietiskeltyä huomasin, että se ei ole ollenkaan vaikeaa. Saati tavatonta. Netti on pullollaan maidottomia ja gluteiinittomia, toinen toistaan herkullisemman kuuloisia ruokia ja reseptejä, vain valinnanvaikeus on edessä.

Mielenkiinnolla katsellaan mitä ja millaisia muutoksia tämänkaltaisella ruokavaliolla voi saada aikaan. Ja aivan kuten mainitsin, en ole enkä haluakaan olla täysin ehdoton tämän ruokavalion suhteen, sillä itselläni ei ole mitään henkilökohtaista syytä välttää näitä kyseisiä ruoka-aineita, enkä halua itseaiheutettuja yliherkkyyksiä.

/Essi

Kotona taas - paluu arkeen

Aivan ihana ja rentouttava reissu takana ja nyt ollaan taas kotona. Onneksi on sunnuntai, niin arkeen ja viimeiseen kouluviikkoon ehtii hieman valmistautua. Aamuni aloitin tänään itselleni hyvin mieluiseen tapaan aamulenkillä, joka tekikin super hyvää kaiken viime viikkoisen lomailun (=herkuttelun) jälkeen, vaikkakin reissussa tuli liikkuttua kävelyn muodossa todella paljon joka päivä. Muuten arkeen paluu on sujunut kotitöitä tehden ja ruokakaupassa käyden.

Tukholman miniloma oli kokonaisuudessaan todella onnistunut. Käveltiin paljon ympäri Tukholmaa, herkuteltiin kanelipullilla, syötiin hyvää ruokaa ja tehtiin muutamat hyvin mieluiset ostokset. Joululahjojakin löytyi ja koko loman saimme  nauttia aurinkoisista, tosin lumettomista, ilmoista. Tällaiset minilomat piristävät kummasti arkea ja synkkää marraskuuta! Huomenna alkaa jo joulukuu<3

Kuten tuossa aiemmin mainitsin, alkaa minulla huomenna viimeinen kouluviikko tälle lukukaudelle, neljän päivän ikäosaamisen viikko koostuen seminaariesityksistä. Oman ryhmäni esitys on onneksi jo tiistaina, joten loppuviikon voi ottaa sen suhteen täysin rennosti. 

/Essi

Jumppaputkesta lomalle

Sunnuntaina kirjoitin jumppa-viikonlopusta, joka venyikin yllättäen viiden päivän mittaiseksi jumppaputkeksi, sillä innostuin aloittamaan uuden viikon spinning-tunneilla. En vain voinut olla menemättä tunneille eilen ja tänään, kun oli vapaata ja olokin oli mukavan energinen kaikesta viikonlopun toiminnasta huolimatta. Yleensä en henkilökohtaisesti suosi näin pitkiä treeniputkia itselläni, mutta tämä oli nyt poikkeus, sillä lähden huomenna Tukholmaan ja kotiin palaan vasta lauantai-iltana, joten taukoa treeniin tulee ihan mukavasti. 

Tukholman lomaa olen odottanut koko syksyn ja nyt se vihdoin koittaa. Tällä kertaa matkustamme Tukholmaan poikaystäväni kanssa lentäen, sillä kumpikaan ei oikein halunnut laivalle ja onnistuimme alkusyksystä löytämään hyvin edulliset lentoliput. Tiedossa on joululahjojen shoppailua ja kiertelyä ihanassa Tukholmassa, hyvää ruokaa ja yhteistä laatuaikaa muutaman päivän ajan. Kotiin tullessa vietämme vielä yhden yön Helsingissä ja käymme ainakin katsomassa Stockmannin joulun! Rentouttava loppuviikko siis tiedossa<3

/Essi

Tästä se alkaa - puolen vuoden rutistus

Onkohan parempaa tapaa aloittaa uutta viikkoa kuin vapaapäivä maanantaina? Arkivapaat on muutenkin ihan miun lemppareita, mutta maanantait vielä jotenkin erityisemmin on ihana viettää vapaalla. Tulee sellainen lempeä lasku uuteen viikkoon, vaikkakin tämä viikko on minulla kokonaan hyvin lempeä, kun ei ole koulua ja keskiviikkona pääsee reissuun.

Tänään aloitin tämän maanantaisen vapaapäivän mukavasti aamujoogalla ja pitkällä rauhallisella kävelylenkillä. Ulkona on tällä hetkellä niin paljon valoisampaa ja miellyttävämpää, kun on vihdoin kunnolla lunta maassa.

Nyt tässä iltapäivällä olen virallisesti aloittanut reilun puolen vuoden prosessin, yhden opintojeni tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa tärkeimmän, opinnäytetyön kirjoittamisen. Aiheena on ensihoidolle suunnattu opaslehtinen huumeista. Työn teen yhdessä hyvän ystäväni kanssa ja tavoitteena meillä on saada oppari esityskuntoon toukokuuhun 2015 mennessä. Paljon se vaatii hommaa, mutta tiedän, että me selvitään.

/Essi 

Jumppa-viikonloppu

Viikonloppu on mennyt mukavan urheilullisissa merkeissä. Perjantaina kävin bodypumpissa, lauantaina spinningissä ja kohta suuntaan vielä uudemman kerran pumppiin ystävän kanssa. Spinning on jo pidemmän aikaan kuulunut lempparilajeihini, mutta bodypumpin löysin oikeastaan vasta viime kesänä Lappeenrannassa ollessani. Kesästä lähtien pumppi onkin kuulunut kiinteästi treeniviikkoihini. Se tuo mukavaa vaihtelua ja vastapainoa spinningille ja juoksulle ja sopii hyvin kaltaiselleni ei niin hyvin salilla yksin viihtyvälle.

Kuluneen syksyn aikana en ole kauheasti jaksanut stressata treenien suunnittelusta, vaan olen mennyt aikalailla fiiliksen mukaan, mikä on ollut hyvä juttu, sillä treenimotivaatio on pysynyt hyvänä koko syksyn ajan. Fiiliksen mukaan tehdyistä treeneistä huolimatta on tullut urheiltua oikein monipuolisesti ja viikkoihin on mahtunut niin aerobistaliikuntaa kuin lihaskuntoakin. Lihaskunnon osuutta on kuitenkin tarkoitus nostaa vuoden vaihteen jälkeen, sillä tavoitteena olisi saada lisää voimaa ja tiukempi kroppa talven aikana. Loppuvuosi mennään kuitenkin vielä fiiliksen mukaan monipuolisesti treenaillen!

/Essi

Talvisia aamulenkkejä! #love

Minulla on tällä viikolla ollut mahdollisuus käydä aamulenkillä useampana aamuna, sillä koulua minulla oli vain maanantaina. Tämän viikon aamulenkit on saanut tehdä jo hyvin talvisessa säässä ja ympäristössä, sillä viime viikonloppuna saimme vihdoin kunnolla lunta tänne ja nyt on koko viikon ollut mukava, muutaman asteen pakkanen. Olosuhteet aamulenkkeilyyn ovat siis olleet mitä parhaimmat tällä viikolla ja lenkeistä olenkin nauttinut aivan valtavasti. On vain niin ihanaa aloittaa aamu tunnin happihyppelyllä raikkaassa ulkoilmassa ja istahtaa sen jälkeen rauhassa alas syömään aamupalaa. Aamulenkin jälkeistä fiilistä ei vain voi tarpeeksi hehkuttaa!<3

/Essi

30 päivän joogahaaste

Vähän aikaa sitten kirjoitin kirjoitin täällä blogissa loppuvuoden treenitavoitteista, joihin kuului vahvasti kehonhuollon ja venyttelyn lisääminen treenien lomaan. Tavoittetta olen noudattanut melko hyvin ja usein on iltaisin tullutkin venyteltyä aiempaa huolellisemmin. Vielä on kuitenkin paljon parannettavaa tällä osa-alueella.

Eilen otin taas yhden askeleen kohti parempaa kehonhuoltoa ja liikkuvuuden lisäämistä, kun aloitin 30 päivän joogahaasteen. Kyseiseen haasteeseen törmäsin viime viikolla Youtuben treenivideoita selaillessani. Olen aina silloin tällöin joogaillut kotona Youtuben videoiden avulla ja mielestäni se on ollut hauskaa sekä positiivista niin mielelle kuin kropallekin. Oikeilla joogatunneilla olen käynyt vain muutaman kerran elämäni aikana, joten osaamiseni joogan suhteen on vielä melko lapsenkengissä. Pienin askelin kuitenkin eteen päin. Innolla odotan, millaisia tuloksia säännöllisillä joogahetkillä on mahdollista saada aikaiseksi tulevien päivien ja viikkojen kuluessa!

/Essi

Vapaa viikonloppu!

Takana on mukava, rentouttava ja pitkästä aikaa täysin vapaa viikonloppu. Viikonloppuun on kuulunut extempore lounas-treffit poikaystävän kanssa perjantaina, koiran hoitoa ja ystävän kanssa kahvittelua lauantaina ja kouluhommia sunnuntaina. Vapaaseen viikonloppuun on mahtunut myös sopivasti lepoa ja liikuntaa. Ihanaa, kun on taas virtaa touhuta omaan tuttuun tapaan! Alkava viikko tulee olemaan vielä melko kiireinen, mutta sitten seuraavalla viikolla pääsekin jo odotetulle minilomalle!

/Essi

Onnistunut harjoittelu ja pohdintaa opinnoista

 

Minulla oli tänään viimeinen harjoitteluvuoro ambulanssissa. Fiilis on tällä hetkellä onnellinen, mutta väsynyt. Hieman haikeaa oli päättää näin mielekäs harjoittelu, pidempäänkin olisin ampparissa viihtynyt. Kokonaisuudessaan harjoittelujakso oli todella onnistunut, ohjaajani olivat mukavia ja ammattitaitoisia, opin paljon uutta ja löysin tulevan ammattini. Viisi viikkoa kului nopeammin kuin uskoinkaan ja alun jännityksestä päästyäni aloin toden teolla nauttimaan pitkistä työpäivistä mielenkiintoisten asioiden keskellä. Kerroin tänään arvioinnissanikin (meni muuten hyvin!!!), että olen tässä harjoittelussa oppinut enemmän kuin missään aiemmista harkoistani yhteenstä. Tämä harkka oli vain niin opettavainen, mielenkiintoinen ja paras, etteivät sanat riitä kuvaamaan sitä fiilista, joka miulle jäi näiden viikkojen jälkeen. 

Ambulanssissa vietettyjen viikkojen myötä varmistuin 110 prosenttisesti siitä, mikä se miun tuleva erikoisalani on ja missä haluan työskennellä lähitulevaisuudessa. Valmistun ensi jouluna sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen lähden jatkamaan kohti ensihoitajan tutkintoa. Suunnitelmat opiskeluiden suhteen ovat selkeytyneet tässä ihan lähipäivien aikana ja olenkin päättänyt hakea jo ensi kevään yhteishaussa ensihoitajan koulutusohjelmaan. Paikkakunta on vielä hieman auki, mutta eiköhän sekin selviä vuoden loppuun mennessä. 

Tämä tunne, kun todellakin tietää, mikä on se oma juttu, on aivan mahtava! Olen niin onnellinen tällä hetkellä ettei tosikaan! :)

/Essi

Hei hei syysväsymys!

Tämä viikko on alkanut paljon paremmalla ja energisemmällä fiiliksellä kuin muutama edellinen. En tiedä johtuuko se pian loppuvasta harjoittelusta, edessä siintävästä matkasta vai mistä, mutta tällä viikolla on energiaa ollut selvästi edellisiä viikkoja enemmän. Lähtökohdat onnistuneeseen viikkoon eivät kyllä olleet kovin hyvät, sillä maanantai-aamuna olin valvonut 26 tuntia putkeen kiireisen työvuoron johdosta. Alkuviikko on kuitenkin ollut mukava, vaikkakin melko kiireinen. Tällä viikolla olen päässyt taas siihen normaaliin treenirytmiini ja olen ollut myös paljon paremmalla tuulella. Loppuviikollekin on kaikkea mukavaa puuhaa suunnitteilla ja näyttää siltä, että inhottava syysväsymys alkaa olla pikkuhiljaa selätetty.

/Essi

30 päivän sokerilakko - miten meni?

Noin neljä viikkoa sitten aloitin kolmenkymmenen päivän sokerilakkoni, siinä toivossa, että pääsisin eroon minua vaivanneesta sokerikoukusta ja saisin kenties jotakin muita positiivisia vaikutuksia aikaan sokerittomalla ruokavaliolla. Lakon aikana kiellettyjen juttujen listalla olivat tietenkin karkit, suklaat, pullat ja leivokset sekä jäätelöt ja muut sokeriset herkut. Hedelmiä sain syödä ihan normaalisti 1-2 kappaletta päivässä.

Sokerilakon ensimmäinen viikko oli tietenkin se vaikein, sillä olin valitettavan tottunut pieneen määrään sokeria ainakin muutaman kerran viikossa (ennen lakkoa useamminkin). Ensimmäisestä viikosta selviydyttyäni mielihalut helpottivat ja jos pahoja paikkoja tuli napsin taateleita tai otin hedelmän. Niillä keinoilla pystyin karkottamaan makeanhimon. Varsinaisesti yhtään kunnollista repsahtamista ei kolmeenkymmeneen päivään tullut, mutta muutamana päivänä herkuttelin, nekin kerrat tosin viimeisellä viikolla. Yksi jäätelöannos ja muutama pala isänpäivän kakkua eivät haitanneet ja söin ne oikein hyvällä omalla tunnolla.

Lakon myötä makeanhimo helpotti lähes kokonaan, välillä tulee tietenkin hetkiä, kun tekee mieli jotain hyvää, mutta se on ihan normaalia. Ihoni on aina ollut hyvässä kunnossa, mutta mikäli mahdollista on se tällähetkellä vielä entistäkin parempi ja kirkkaampi. Herkkulakosta jäi todella hyvät fiilikset - suklaasta ja jäätelöstä en ole kuitenkaan valmis luopumaan, joten herkuttelut saavat jatkua tutulla ja hyväksi havaitulla kaavalla kerran viikkoon!

/Essi

Lounas rakkaalle isälle!

Vietimme tänään hieman aikaistettua isänpäivää amerikkalaishenkisen lounaan ja rennon yhdessäolon merkeissä. 

Lounasta suunnitellessani halusin tarjota sellaisia ruokia, jotka maistuisivat tietenkin kaikille, mutta olisivat erityisesti sellaisia, joista isäni pitäisi. Niinpä päädyin omatekoisiin hampurilaisiin. Hampparit jokainen sai koota itse, omien mieltymystensä mukaan ja lisukkeena niiden kanssa oli myöskin itsetehtyjä bataatti - ja perunaranskalaisia sekä coleslaw- salaattia. Jälkiruokana herkuttelimme suklaakakulla.

Isänpäivän lounas oli kaikinpuolin onnistunut ja ruuat maistuivat hyvin meille kaikille. Ihana oli nähdä isää pitkästä aikaa<3 Tämän mukavan päivän jälkeen jaksaa taas hyvin mielin mennä huomenna viimeiseen kokonaiseen harkkavuoroon!

/Essi

Kisaväsymys

Viime viikot ovat olleet melko kiireisiä ja stressaavia. Kouluhommia on ollut jonkin verran, mutta niiden lisäksi menossa oleva työharjoittelu ambulanssissa on vienyt paljon energiaa. Harjoittelu on ehdottomasti ollut kaikkein parhain ja antoisin harjoitteluni, kuten olen täällä maininnutkin ja se on juuri sitä, mitä haluan valmistuttuani tehdä työkseni. Samalla harjoittelu on kuitenkin ollut myös äärimmäisen kuluttavaa ja rankkaa. Työpäivät harjoittelussa ovat 24 tunnin mittaisia, mikä minun kohdalla tarkoittaa myös sitä, että olen pienessä jännityksessä tulevien tehtävien suhteen koko ajan. Lepo työajalla on minulla vielä hyvin vähäistä, sillä en osaa rentoutua vieraassa paikassa niin hyvin saati olla täysin luonnollisesti uusien ihmisten seurassa. Työrunepeamat ovat siis henkisesti ja fyysisesti todella rankkoja vielä tässä vaiheessa.

Harjoittelu alkaa olla pian ohi, puolitoista vuoroa enää jäljellä ja sen kyllä huomaa siitä, että melkoinen yleisväsymys on yllättänyt minut erityisesti tällä viikolla. Kuluvalla viikolla onkin tuntunut siltä, että mihinkään ei oikein riitä energiaa. Treenatakaan en ole jaksanut tavalliseen tapaan, vaan muutamana päivänä treenit ovatkin vaihtuneet kotona makoiluun, joka ei ole ollenkaan minun tapaistani. Vaikka harjoittelun loppuminen tuntuu hieman haikealta ja haluaisin vain oppia alasta lisää ja lisää, niin olen kuitenkin onnellinen, että se loppuu ja pystyn hieman hengähtämään kaiken tämän jännittämisen jälkeen.

/Essi

Vapaapäivän fiiliksiä ja loppuvuoden treenitavoitteita

Vapaapäivä - ei töitä, koulua tai muutakaan pakollista tekemistä. Lepopäivä treeneistäkin. Olen tänään viettänyt tätä arkivapaatani hyvällä omalla tunnolla mukavissa kotivaatteissa neljän seinän sisällä. Ulkona sataa ja on synkkää, sisällä on lämmintä ja kynttilöitä, paljon mukavampaa siis. Tämä päivä onkin kulunut pääosin lehtiä ja kirjoja lukiessa sekä Sinkkuelämäätä katellessa. Aamupäivällä tein tosin hieman koulujuttuja ja lounaaksi herkuttelin itsetehdyllä kanapastalla. 

Tänään on ollut aikaa myös ajatella loppuvuoden treenitavoitteita, jotka keskittyvät suurelta osin kehonhuoltoon ja liikkuvuuteen. Loppuvuoden aikana pyrin venyttelemään säännöllisesti päivittäin sekä harrastamaan aamujoogaa mahdollisimman usein. Näiden toimien avulla toivon voivani parantaa kehonhallintaani sekä liikkuvuuttani huomattavasti. Lisäksi pyrin vuoden kaksi viimeistä kuukautta harrastamaan tasapainoisti niin aerobista kuin voimaa kehittävää liikuntaa. En voi vain käydä spinningissä ja juoksemassa, vaan lihaskuntoakin on tehtävä.

/Essi 

Suklaa-pähkinäraakatoffee

Muutama viikko sitten kokeilin ensimmäistä kertaa raakakakun tekoa. Onnistuneesta kokeilusta innostuneena olenkin nyt viime viikkoina selaillut ahkerasti erilaisten raakaherkkujen reseptejä. Harmittavan monissa herkullisen näköisissä leivonnaisissa on kuitenkin ollut niin pitkä ainesosaluettelo, ettei niiden valmistaminen ole houkuttanut, lähinnä hinnan takia, Tästä huolimatta olen onnistunut kuitenkin löytämään jo melkoisen listan verran erilaisia herkkuja, joita aion aina sopivan tilaisuuden tullen kokeilla.

Tänään oli sellainen mukava tilanne, että tarvitsin jotakin hyvää tarjottavaa päiväkahvivieraalleni. Mitään sokerista herkkua, en kuitenkaan voinut alkaa tekemään, sillä sokerilakkoni on edelleen päällä ja tiesin vieraani olevan terveellisen ruuan ystävä. Selailimpa siis raakaohjeita ja törmäsin tosi hyvän kuuloiseen raakatoffeereseptiin. Resepti oli yksinkertainen ja valmistus oli helpon ja nopean kuuloinen, siis juuri sopivan oloinen tällaiselle raakaruoka-amatöörille.

Suklaa-pähkinäraakatoffee

70 g saksanpähkinöitä

150 g taateleita

0,74 hyvälaatuista kaakaojauhetta

1 rkl maapähkinävoita

ripaus hyvälaatuista suolaa koristeluun manteleita

Ohje oli niinkin yksinkertainen kuin, että blenderöidään pähkinät, suola ja kaakaojauhe tasaiseksi seokseksi, johon sitten lisätään maapähkinävoi ja taatelit. Sitten seos painellaan kelmulla vuorattuun astiaan ja laitetaan pakastimeen tunnin ajaksi.

Tuolla reseptillä tuli 15cm x 20 cm kokoiseen astiaan noin yhden sentin korkuinen levy, joka riitti itselleni tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Mutta mikäli aikoo tehdä aineksista kakkupohjan tai haluaa tehdä toffeeta kerralla enemmän on määrät hyvä tuplata.

Niin ja jollei raakaherkkujen valmistusintoni ollut vielä tarpeeksi korkealla, niin nyt se on ainakin. Oli nimittäin sen verran onnistunut kokeilu jälleen, että seuraavaa herkkuhetkeä odotellessa!

/Essi

Spinning + hotcore

Kotisalillani alkoi eilen uusi tunti, joka kulkee nimellä spinning+hotcore. Aivan kuten nimestäkin voi jo päätellä sisältää tunti niin spinningiä kuin keskivartalotreeniä. Uutuustunti oli kokonaisuudessaan tunnin mittainen. Ensin oli puolituntia spinningiä ja siihen perään puolituntia keskivartalotreeniä omankehopainolla hotsalissa.

Menin tunnille ehkä hieman epäluuloisin fiiliksin, sillä kyseessä oli tosiaan täysin uusi tunti ja vieläpä myös minulle täysin tuntematon ohjaaja sitä vetämässä. Tunnin edetessä epäilykseni kuitenkin kaikkosivat, kun huomasin miten rankka ja tehokas tunti olikaan kyseessä. 30 minuutin HIIT-spinning jälkeen oli jo melkoinen hiki ja kun perään tehtiin vielä hyvin intensiivinen treeni keskivartalolle yli kolmenkymmenen asteen kuumuudessa, niin mahtava ja kaikkensa antanut olo oli kyllä saavutettu. Tunnin jälkeen päätinkin, että spinning+hotcore- yhdistelmästä tulee torstai-illan vakiotreeni.

/Essi

Hyvinvoinnin viikko

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on asia, josta puhutaan paljon ja jota monet tavoittelevat. Kokonaisvaltainen hyvinvointi merkitsee varmasti meille kaikille hieman eriasioita, sillä olemmehan kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset mieltymyksen kohteet.

Minulle kokonaisvaltaista hyvinvointia on rento ja hyvä olo, jonka voin saavuttaa syömällä terveellisesti, liikkumalla monipuolisesti ja lepäämällä tarpeeksi. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytyksiin kuuluu itselläni myös hoidettavien asioiden tekeminen ajallaan sekä ystävien ja perheen kanssa vietetty aika.

Itse henkilökohtaisesti pyrin päivittäin, edellä mainituin keinoin, parantamaan ja ylläpitämään omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani. Kokonaisvaltainen hyvinvointi takaa onnellisen, tyytyväisen ja vahvan olon, sen avulla jaksaa eteen päin vaikeinakin hetkinä. Tällä viikolla pyrin keskittymään vielä tavallista enemmän itseeni ja omiin ajatuksiini. Harrastan sen verran ja sellaista liikuntaa, kun minusta parhaimmalta tuntuu, syön terveellisesti, maistuvaa ruokaa ja ennen kaikkea keskityn tavallista paremmin kehonhuoltoon, lepään ja venyttelen. 

/Essi

Päivä 15 - sokerilakon puoliväli

Kolmenkymmenen päivän sokerilakkoani on nyt takana puolet, eli 15 päivää. Nämä kuluneet 15 päivää ovat menneet omaksi ihmetyksekseni todella nopeasti ja hyvin vähillä sokerihimotuksilla, ottaen huomioon sen sokerikoukun, jossa olin ennen tähän lakkoon lähtemistä. Muutamia suurempia makeanhimon hetkiä on näihin reiluun kahteen viikkoon mahtunut, mutta niistä olen selvinnyt hyvin muun muassa taateleiden  ja hedelmien avulla. Tiedän, että hedelmissäkin on sokeria, mutta ei lisättyä sellaista, joten kohtuudella syötynä ne ovat oikein hyviä apuja makeanhimoon ja terveelliseen ruokavalioon muutenkin. 

Vielä tässä vaiheessa lakkoa on hieman vaikea sanoa, millaisia muutoksia lakko on tuonut mukanaan, joten odotellaan vielä muutama viikko niiden nimeämistä. Lakon myötä olen kuitenkin jo nyt oppinut tunnistamaan tilanteita, joissa makeanhimo yllättää minut useimmiten. Tällaisten "vaaranpaikkojen" tunnistaminen auttaa välttämään niitä hetkiä, joissa on suurin mahdollisuus repsahduksille, nyt lakon aikana kuin tulevaisuudessakin.

Puolet lakosta on nyt siis onnistuneesti ja onnellisesti, ilman repsahduksia takana. Vielä olisi kuitenkin saman verran sokerittomuutta edessä. Hyvillä fiiliksillä kuitenkin eteenpäin tällä sokerittomuuden tiellä!

/Essi

Terve vaan juoksumotivaatio!

Kuten olen aiemminkin maininnut ja tuolta sivupalkistakin sen huomaa, juoksu on suuri intohimoni ja nautintoni. Viime keväänä ja kesänä tuli juostua omassa mittakaavassani paljon ja myös pidempiä lenkkejä mahtui joukkoon kiitettävästi. Kesän kääntyessä lopulleen koko vuoden kestänyt juoksuinto alkoi laskemaan samaan tahtiin lämpötilojen kanssa. Minusta tuntui, että en saanut enää juoksusta oikein mitään irti. Se ei tuottanut enää mielihyvää, vaan pikemminkin lenkeille lähteminen tuntui pakkopullalta, pakolliselta pahalta. Muutaman viikon kärvistelyn jälkeen päätin sitten elokuussa niin sanotusti laittaa lenkkarit naulaan ja pitää juoksutaukoa niin kauan kuin itsestäni siltä tuntuisi.

Vajaan kahden kuukauden tauon jälkeen, viime viikolla huomasin taas yllättäen haaveilevani juoksulenkeistä ja siitä tunteesta, jonka onnistuneen lenkin jälkeen saan. Tänään oli sitten aika kaivaa ne lenkkarit taas esille ja lähteä juoksemaan. Ja voi että, miten hyvältä juokseminen tuntuikaan pitkästä aikaa! Ei haitannut edes räntäsade, liukkaat tiet eikä pieni 24 tunnin työvuorosta johtuva väsymys. Tänään pääsin lenkilläni pitkästä aikaa siihen ihanaan flow-tilaan, joka minut aina juostessa valtaa. Kannatti siis pitää kunnon tauko tästä rakkaasta harrastuksesta, nyt voi taas jatkaa harjoittelua motivoituneena eteenpäin!

/Essi

Mansikkainen välipala

Olen ehkä maailman huonoin keksimään tai ylipäätään syömään välipaloja, vaikka tiedän niiden tärkeän merkityksen terveellisessä ja säännöllisessä ruokavaliossa. Mikäli muistan välipalaa syödä, on se minulla yleensä vain jokin hedelmä. Lähes päivittäin liikuntaa harrastavalla välipalan pitäisi kuitenkin olla ehdottomasti hieman runsaampi ja proteiinipitoisempi.

Muutama viikko sitten törmäsin kuitenkin mitä parhaimpaan välipalavaihtoehtoon, kun nappasin uuden mansikan makuisen Skyrin kaupasta mukaan ennen treeniä syötäväksi välipalaksi. Olin jo aiemminkin ollut suuri Skyr-fani, mutta tämä uutuusmaku vei fanitukseni ihan uudelle tasolle. Tuo mansikan makuinen rahka oli jotain niin hyvää, ihan kuin olisin mansikkajäätelöä syönyt. Suosittelen ehdottamasti maistamaan tuota uutuutta!

/Essi

#tääonmunjuttu

Miulla on nyt kaksi ensimmäistä 24 tunnin työvuoroa ensihoidossa takana. Jo ensimmäisen vuoron jälkeen tiesin, että ensihoito on tosiaan se minun juttu. Se on jotain, mitä todellakin haluan tulveisuudessa valmistuttuani tehdä,

Ensimmäiset työvuoroni ovat olleen melko rauhalliset, mutta hyvin opettavaiset. Olen saanut tehdä paljon minulle entuudestaan tuttuja ja tuntemattomia juttua ja olen näiden kahden työpäivän aikana oppinut varmaan enemmän kuin monissa harjoitteluissa yhteensä. Vaikka nyt alkaa pikkihiljaa ensihoidon toimintatavat ja tietynlainen päivärytmi selkeytymään, niin kyllä se vielä paljon opettelua vaatii ennen kuin ennakoimattomaan tilanteeseen pystyy kovin luontevasti ja itsevarmasti menemään, mutta pikkuhiljaa se ammattitaito kehittyy. Toisessa työvuorossani eilen aloin jo hieman paremmin hahmottamaan mitä mittauksia ja hoitotoimia on suotavaa tehdä milloinkin ja miten yleisestikin eri tilanteissa toimitaan.

Jos ensimmäiseen vuoroon menin kauhusta kankeana ja toiseenkin pienessä jännityksessä, niin nyt jo odotan seuraavaa vuoroa innolla ja mielenkiinnolla. En vaan saa kylliksi tästä onnen ja helpotuksen tunteesta, että tää on niin miun juttu!

/Essi

Tasapainoilua

Rakastan treenata kovaa, mennä omille äärirajoille ja haastaa itseäni treenissä. Rankat treenit ovat suuri intohimoni, joista saan valtavasti energiaa ja iloa elämääni. Itsensä voittamisen tunne jonkin urheilusuorituksen jälkeen on aivan mahtava. Samoin kuin olo ylipäätään kunnon hikirääkin jälkeen. Sitä tunnetta ja endorfiinien määrää on vaikea muuten saada.

Fyysisesti rankkojen treenien vastapainoksi tarvitsen kuitenkin säännöllisesti rauhallista ja kehoahuoltavaa liikuntaa. Aamulenkit, sunnuntaihölkät ja huolellinen venyttely ovat juuri sopivia liikuntamuotoja tällaiseen rauhoittumiseen. Niiden aikana on aikaa ajatella asioita, aivan eri tavalla kuin rankan treenin yhteydessä, jossa ainakin itse keskityn aina vain itse treeniin ja sen tekemiseen.

Tänä aamuna olo oli sen verran väsyneen oloinen, että päätin vaihtaa suunnitelmissa olleen salitreenin ulkoiluun ja kävin aamupäivällä tekemässä reippaan kävelylenkin. Pääsin kotiin juuri sopivasti, ennen kuin täällä alkoi satamaan lunta. Loppupäivän voinkin siis hyvällä omalla tunnolla levätä, pitää Sinkkuelämää- maratonia ja valmistautua huomiseen työvuoroon. Omaa jaksamista on hyvä tarkkailla!

/Essi

Maapähkinä-kookosraakakakku

Tein tänään elämäni ensimmäistä kertaa raakakakkua, kun saimme mukavia vieraita Lappeenrannasta. Olen jo pidemmän aikaa selaillut netissä erilaisia raakakkujen reseptejä, mutta usein niiden tekoon tarvitaan niin paljon erilaisia raaka-aineita, joita ei kaapista normaalisti löydy, niin olen jättänyt kakkujen teon väliin. Pari viikkoa sitten löysin kuitenkin ihanan ohjeen maapähkinä-kookosraakakakkuun, jota sitten itse hieman tekiessä varioin. Tämä kakku oli super helppo tehdä ensikertalaisenkin ja se maistui ihan tosi hyvältä meidän kaikkien  mielestä!

Pohja

3dl pähkinöitä 

2dl tuoreita taateleita

1rkl määpähkinävoita

Täyte

1tlk kookosmaitoa (kermaosa)

2-3rkl maapähkinävoita

1/2 lime-mehu

pienen pieni ripaus vaniljasokeria

Koristeluun kookoshiutaleita ja kiivia


1. Vuoraa 18 senttinen irtopohjavuoka kelmulla tai leivinpaperilla

2. Hienonna pähkinät blenderissä, lisää joukkoon taatelit pienissä erissä ja lopuksi maapähkinävoi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja levitä irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin jähmettymään täytteen teon ajaksi.

3. Erottele kookosmaidosta kermaosa kulhoon (tämä on helppoa, kun tölkki on ollut jääkaapissa) ja vatkaa se tasaiseksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää vaahtoon super pieni ripaus vaniljasokeria ja sekoita vielä hetki.

4. Erota kermavaahdosta 1/4 ja  lisää siihen lime-mehu. Suurempaan kermamäärään sekoita maapähkinävoi. Lusikoi kerma-maapähkinäseos pohjan päälle ja sen päälle kerma-limeseos.

5. Laita kakku hyytymään jääkaappiin ja koristele kookoshiutaleilla ja kiivillä. Kakku kannattaa tehdä päivää ennen tarjoilua, jotta se ehtii kunnolla hyytyä ja se on helppo irroittaa vuoasta.

Tästä kokeilusta innostuneeta, aion ehdottomasti tehdä raakakakkuja jatkossakin. Seuraavana voisi vuorossa olla jokin suklainen unelma!

/Essi 

Askel kohti unelmaa

Sairaanhoitajan ammatti on ollut minulla haaveissa jo monta vuotta, se on aina tuntunut niin sopivalta ja luonnolliselta juuri minulle. Sairaanhoitajaopiskeluiden alkaessa syksyllä 2012 kuvittelin, että valmistuttuani suuntautuisin työskentelemään lasten pariin. Pidänhän lapsista ja olinhan juuri viettänyt vuoden au pairina lapsia hoitaen. Kuitenkin aika pian opiskeluiden edetessä aloin huomaamaan, että vauhti ja vaaralliset tilanteet alkoivat kiinnostamaan minua osastotyötä enemmän. Aloinkin silloin miettimään olisiko minusta ensihoitajaksi ja tuo tunne on vain syventynyt ja varmistunut tässä muutaman vuoden aikana. Tiedän mitä haluan "isona" tehdä.

Huomenna saan ottaa suuren askeleen kohti unelmaani ja tulevaisuuttani, sillä aloitan viiden viikon työharjoittelun ambulanssissa, ensihoitajana. Fiilikset harkkaa kohtaa ovat nyt viimeisen viikon aikana vaihdelleet pelosta odotukseen ja taas takaisin. En ole kertaakaan jännittänyt minkään harjoittelun aloittamista näin paljon, mutta uskon tämänkertaisen jännityksen johtuvan siitä, että ensihoito on sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä ammatikseni. Panokset ovat siis korkealla.

/Essi

30 päivän sokerilakko

Sokerittomuus on tällä hetkellä kovassa suosiossa ja sen vaikutuksista terveyteen puhutaan kaikkialla. Viimeksi kuluneena viikonloppuna luin mielenkiintoisen artikkelin sokerittomuudesta ja siitä innostuneena päätin aloittaa eilen 30 päivän sokerilakon.

Viime viikkoina ja erityisesti viime viikolla sokerisia herkkuja tuli syötyä aivan liikaa, olo on sen mukainen ja naamaankin on ilmaantunut muutama inhottava pieni näppylä. Aion olla nyt seuraavat 30 päivää ilman sokeria. Mikä tarkoittaa sitä, että pannassa ovat niin suklaa, karkit ja jäätelöt kuin leivokset ja muut paljon sokeria sisältävät tuotteet. Innolla odotan millaisia tuloksia kuukauden sokerittomuudella saa ja kuinka se vaikuttaa niin jaksamiseen kuin ulkonäköönkin.

/Essi

Pullukka Run 2015

Juoksu on yksi suurimmista intohimoistani ja lempi urheilulajeistani, kuten olen täällä blogissa aiemminkin jo todennut. Toissa keväänä lähdin ensimmäistä kertaa kokeilemaan kunnolla rajojani ja sen hetkistä juoksukuntoani puolimaratonille. Ensimmäisen puolikkaani juoksin tasan kahteen tuntiin ja kokemuksena se oli aivan mahtava ja syventi vain omaa rakkauttani juoksemiseen.  Tänä keväänä minulla oli tarkoitus mennä juoksemaan tuo samainen puolikas täällä Joensuussa, mutta suunnitelmat hieman muuttuivat ja juoksu jäi tekemättä. Keväästä asti mielessä on kuitenkin ollut ajatus ja koko ajan suureneva halu lähteä taas ensi vuonna kisailemaan itseä vastaan tuolle samaiselle 21 kilometrin matkalle. Päätös ensi vuoden juoksutavoitteesta sai loppu viikosta varsinaisen vahvistuksen, kun poikaystäväni ilmoitti haluavansa osallistua ensi vuoden heinäkuussa järjestettävälle Pullukka runille. Sovimme sitten, että toimin hänen valmentajanaan ja lähden itsekin mukaan juoksemaan.

Pullukka run juostaan siis Vierumäellä ensi vuoden heinäkuussa, joten meillä on tässä yhdeksän kuukautta aikaa saada juoksukuntomme hiottua huippuunsa. Treenien suunnittelusta vastaan pääasiassa minä ja yhdessä sitten tullaan seuraavat yhdeksän kuukautta treenailemaan, varsinaista parisuhdeaikaa parhaimmillaan.

Tänään aamulla oli sitten ensimmäisen pullukka-treenin aika, jolle lähdimme suoraan herättyämme. Treeni oli melko kevyt, sillä aloitamme rauhallisesti, jotta into ja motivaatio juoksemiseen ja tavoitteen saavuttamiseen pysyy yllä meillä molemmilla heinäkuuhun saakka. Aamun treeni koostui tänään 45 minuutin reippaasta kävelystä, porrasjuoksusta ja mäkivedoista. Loppuun tehtiin vielä hieman lihaskuntoa ja hyvät venyttelyt. Kyllä lähti päivä ja pullukka-haaste hyvin käyntiin!

/Essi

Kevennetty syyslomaviikko

Blogissa on ollut hiljaista tällä viikolla, sillä olin Lappeenrannassa, kotikotona viettämässä syyslomaa. Mukavan ja rentouttavan, joskin melko työntäyteisen loman vietin yhdessä läheisteni kanssa. Tänään sitten palasin takaisin Joensuu- kotiin lähes viikon reissun jälkeen. Hieman haikealta tuntui taas Lappeenrannasta lähteä, varsinkin, kun tiesin tulevani tänään tyhjään kotiin. Lappeenranta on näiden muutamien, muualla asuttujen, vuosien jälkeen alkanut tuntumaan aina vain enemmän ja enemmän siltä paikalta, jossa haluaisin oman tulevaisuuteni viettää ja elämäni elää.

Palatakseni kuitenkin otsikossakin olevaan aiheeseen, olen siis tällä viikolla viettänyt lomaviikollekin hyvin sopivaa kevennettyä treeniviikkoa. Alkusyksy on tullut urheiltua sen verran kovaa ja aktiivisesti, että tämänviikkoinen lepo on tullut tarpeeseen. Täysin liikkumatta ei tämäkään viikko ole tietenkään mennyt, sillä olen pyöräillyt ja ulkoillut kävellen päivittäin. Lisäksi pihahommia lähinnä haravoinnin muodossa tuli tehtyä muutamana päivänä. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Ainoa miinus kevyen viikkoni viettoon liittyen on ehdottomasti se, että venyttelyt olen unohtanut ihan kokonaan. Se onkin asia, jossa minulla on eniten parantamisen varaa ylipäätään ja asia, jota aion parantaa tässä loppu vuoden aikana roimasti.

Ihana viikko siis takana ja huomenna edessä niin sanottu paluu arkeen, joka alkaa mukavasti viikonlopun vietolla ja aamuisella spinning-tunnilla. Tämän illan vietän kuitenkin vielä rentoillen, nauttien omasta ajasta ja telkkarin ohjelmatarjonnasta!

/Essi

Aamulenkillä - blogin nimestä

Muutaman viikon ajan kypsyttelin päässäni tätä uuden blogin aloittamista, kunnes viime viikolla yhtenä aamuna, aamulenkillä, päähäni tuli ajatus blogin uudesta nimestä. Aamulenkillä oli mielestäni niin täydellinen nimi juuri minun blogille, että en voinut enää olla aloittamatta kirjoittamista uudelleen.

Aamulenkit ovat itselleni niitä parhaimpia liikuntahetkiä, vaikka monipuolisesti liikuntaa harrastankin. Aamulenkit ovat täysin omaa aikaani, saan rauhassa ajatella ja valmistautua tulevaan päivään. Lisäksi aamulenkeiltä saatava energia on jotain niin mahtavaa. Tuntuu, että vaikka olisi kuinka väsynyt lenkille lähtiessä, tulee sieltä aina takaisin iloisena, onnellisena ja ennen kaikkea pirteänä. Aamulenkit eivät ole minulle todellakaan mitään pakkopullaa, vaan teen niitä täysin omasta vapaasta tahdostani ja nautin niistä!

Tänään minulla oli taas mahdollisuus aloittaa aamu ulkoillen ja voi että, miten hyvän fiiliksen ja olon siitä sain. Aamupalakin maistuu aina niin hyvältä aamuisen ulkoilun jälkeen! Tämä päivä on muutenkin ollut mukavan energinen ja onnistunut. Opinnäytetyöjutut etenivät taas muutaman askeleen ja iltapäivällä pääsee vielä aloittamaan viikonlopun spinning-tunnilla!

/Essi

Uusi nimi, uusi alku!

Aloitin ensimmäisen blogini noin kolme vuotta sitten, kun lähdin vuodeksi Ruotsiin töihin. Silloin blogin ideana oli välittää kuulumisiani perheelleni ja ystävilleni ulkomailta. Suomeen paluun jälkeen bloggaaminen kuitenkin jatkui, siitä oli tullut mukava harrastus. Kolmen vuoden aikana blogin nimi on vaihtunut muutamaan otteeseen ja on matkalle mahtunut myös muutama kunnon blogitaukokin.

Tauoista ja nimenvaihdoista huolimatta tulos on kuitenkin aina sama, palaan joka kerta takaisin bloggaamisen pariin. Niin kävi tälläkin kertaa, vaikka elokuussa vakaasti päätin, että tämä oli tässä.

Aamulenkillä- blogissa urheillaan, asetetaan tavoitteita, opiskellaan, tehdään töitä, kokataan, herkutellaan ja nautitaan elämästä. Blogia kirjoitan täysin fiilispohjalta, silloin kun siltä tuntuu ja kun on jotain mistä kirjoittaa. Blogissa tullaan näkemään hävyttömän paljon iPhone-laatuisia kuvia, koska puhelinta on vain yksinkertaisesti kevyempi kantaa mukana kuin kameraa. Itselleni on kuitenkin tärkeää, että blogin sisältä on mahdollisimman laadukasta, joten puhelimellakin otetuista otoksista mukaan pääsevät vain ne parhaimmat.

Tervetuloa mukaan Aamulenkillä- blogiin!

<3:llä Essi