Spinning + hotcore

Kotisalillani alkoi eilen uusi tunti, joka kulkee nimellä spinning+hotcore. Aivan kuten nimestäkin voi jo päätellä sisältää tunti niin spinningiä kuin keskivartalotreeniä. Uutuustunti oli kokonaisuudessaan tunnin mittainen. Ensin oli puolituntia spinningiä ja siihen perään puolituntia keskivartalotreeniä omankehopainolla hotsalissa.

Menin tunnille ehkä hieman epäluuloisin fiiliksin, sillä kyseessä oli tosiaan täysin uusi tunti ja vieläpä myös minulle täysin tuntematon ohjaaja sitä vetämässä. Tunnin edetessä epäilykseni kuitenkin kaikkosivat, kun huomasin miten rankka ja tehokas tunti olikaan kyseessä. 30 minuutin HIIT-spinning jälkeen oli jo melkoinen hiki ja kun perään tehtiin vielä hyvin intensiivinen treeni keskivartalolle yli kolmenkymmenen asteen kuumuudessa, niin mahtava ja kaikkensa antanut olo oli kyllä saavutettu. Tunnin jälkeen päätinkin, että spinning+hotcore- yhdistelmästä tulee torstai-illan vakiotreeni.

/Essi

Hyvinvoinnin viikko

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on asia, josta puhutaan paljon ja jota monet tavoittelevat. Kokonaisvaltainen hyvinvointi merkitsee varmasti meille kaikille hieman eriasioita, sillä olemmehan kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset mieltymyksen kohteet.

Minulle kokonaisvaltaista hyvinvointia on rento ja hyvä olo, jonka voin saavuttaa syömällä terveellisesti, liikkumalla monipuolisesti ja lepäämällä tarpeeksi. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytyksiin kuuluu itselläni myös hoidettavien asioiden tekeminen ajallaan sekä ystävien ja perheen kanssa vietetty aika.

Itse henkilökohtaisesti pyrin päivittäin, edellä mainituin keinoin, parantamaan ja ylläpitämään omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiani. Kokonaisvaltainen hyvinvointi takaa onnellisen, tyytyväisen ja vahvan olon, sen avulla jaksaa eteen päin vaikeinakin hetkinä. Tällä viikolla pyrin keskittymään vielä tavallista enemmän itseeni ja omiin ajatuksiini. Harrastan sen verran ja sellaista liikuntaa, kun minusta parhaimmalta tuntuu, syön terveellisesti, maistuvaa ruokaa ja ennen kaikkea keskityn tavallista paremmin kehonhuoltoon, lepään ja venyttelen. 

/Essi

Päivä 15 - sokerilakon puoliväli

Kolmenkymmenen päivän sokerilakkoani on nyt takana puolet, eli 15 päivää. Nämä kuluneet 15 päivää ovat menneet omaksi ihmetyksekseni todella nopeasti ja hyvin vähillä sokerihimotuksilla, ottaen huomioon sen sokerikoukun, jossa olin ennen tähän lakkoon lähtemistä. Muutamia suurempia makeanhimon hetkiä on näihin reiluun kahteen viikkoon mahtunut, mutta niistä olen selvinnyt hyvin muun muassa taateleiden  ja hedelmien avulla. Tiedän, että hedelmissäkin on sokeria, mutta ei lisättyä sellaista, joten kohtuudella syötynä ne ovat oikein hyviä apuja makeanhimoon ja terveelliseen ruokavalioon muutenkin. 

Vielä tässä vaiheessa lakkoa on hieman vaikea sanoa, millaisia muutoksia lakko on tuonut mukanaan, joten odotellaan vielä muutama viikko niiden nimeämistä. Lakon myötä olen kuitenkin jo nyt oppinut tunnistamaan tilanteita, joissa makeanhimo yllättää minut useimmiten. Tällaisten "vaaranpaikkojen" tunnistaminen auttaa välttämään niitä hetkiä, joissa on suurin mahdollisuus repsahduksille, nyt lakon aikana kuin tulevaisuudessakin.

Puolet lakosta on nyt siis onnistuneesti ja onnellisesti, ilman repsahduksia takana. Vielä olisi kuitenkin saman verran sokerittomuutta edessä. Hyvillä fiiliksillä kuitenkin eteenpäin tällä sokerittomuuden tiellä!

/Essi

Terve vaan juoksumotivaatio!

Kuten olen aiemminkin maininnut ja tuolta sivupalkistakin sen huomaa, juoksu on suuri intohimoni ja nautintoni. Viime keväänä ja kesänä tuli juostua omassa mittakaavassani paljon ja myös pidempiä lenkkejä mahtui joukkoon kiitettävästi. Kesän kääntyessä lopulleen koko vuoden kestänyt juoksuinto alkoi laskemaan samaan tahtiin lämpötilojen kanssa. Minusta tuntui, että en saanut enää juoksusta oikein mitään irti. Se ei tuottanut enää mielihyvää, vaan pikemminkin lenkeille lähteminen tuntui pakkopullalta, pakolliselta pahalta. Muutaman viikon kärvistelyn jälkeen päätin sitten elokuussa niin sanotusti laittaa lenkkarit naulaan ja pitää juoksutaukoa niin kauan kuin itsestäni siltä tuntuisi.

Vajaan kahden kuukauden tauon jälkeen, viime viikolla huomasin taas yllättäen haaveilevani juoksulenkeistä ja siitä tunteesta, jonka onnistuneen lenkin jälkeen saan. Tänään oli sitten aika kaivaa ne lenkkarit taas esille ja lähteä juoksemaan. Ja voi että, miten hyvältä juokseminen tuntuikaan pitkästä aikaa! Ei haitannut edes räntäsade, liukkaat tiet eikä pieni 24 tunnin työvuorosta johtuva väsymys. Tänään pääsin lenkilläni pitkästä aikaa siihen ihanaan flow-tilaan, joka minut aina juostessa valtaa. Kannatti siis pitää kunnon tauko tästä rakkaasta harrastuksesta, nyt voi taas jatkaa harjoittelua motivoituneena eteenpäin!

/Essi

Mansikkainen välipala

Olen ehkä maailman huonoin keksimään tai ylipäätään syömään välipaloja, vaikka tiedän niiden tärkeän merkityksen terveellisessä ja säännöllisessä ruokavaliossa. Mikäli muistan välipalaa syödä, on se minulla yleensä vain jokin hedelmä. Lähes päivittäin liikuntaa harrastavalla välipalan pitäisi kuitenkin olla ehdottomasti hieman runsaampi ja proteiinipitoisempi.

Muutama viikko sitten törmäsin kuitenkin mitä parhaimpaan välipalavaihtoehtoon, kun nappasin uuden mansikan makuisen Skyrin kaupasta mukaan ennen treeniä syötäväksi välipalaksi. Olin jo aiemminkin ollut suuri Skyr-fani, mutta tämä uutuusmaku vei fanitukseni ihan uudelle tasolle. Tuo mansikan makuinen rahka oli jotain niin hyvää, ihan kuin olisin mansikkajäätelöä syönyt. Suosittelen ehdottamasti maistamaan tuota uutuutta!

/Essi

#tääonmunjuttu

Miulla on nyt kaksi ensimmäistä 24 tunnin työvuoroa ensihoidossa takana. Jo ensimmäisen vuoron jälkeen tiesin, että ensihoito on tosiaan se minun juttu. Se on jotain, mitä todellakin haluan tulveisuudessa valmistuttuani tehdä,

Ensimmäiset työvuoroni ovat olleen melko rauhalliset, mutta hyvin opettavaiset. Olen saanut tehdä paljon minulle entuudestaan tuttuja ja tuntemattomia juttua ja olen näiden kahden työpäivän aikana oppinut varmaan enemmän kuin monissa harjoitteluissa yhteensä. Vaikka nyt alkaa pikkihiljaa ensihoidon toimintatavat ja tietynlainen päivärytmi selkeytymään, niin kyllä se vielä paljon opettelua vaatii ennen kuin ennakoimattomaan tilanteeseen pystyy kovin luontevasti ja itsevarmasti menemään, mutta pikkuhiljaa se ammattitaito kehittyy. Toisessa työvuorossani eilen aloin jo hieman paremmin hahmottamaan mitä mittauksia ja hoitotoimia on suotavaa tehdä milloinkin ja miten yleisestikin eri tilanteissa toimitaan.

Jos ensimmäiseen vuoroon menin kauhusta kankeana ja toiseenkin pienessä jännityksessä, niin nyt jo odotan seuraavaa vuoroa innolla ja mielenkiinnolla. En vaan saa kylliksi tästä onnen ja helpotuksen tunteesta, että tää on niin miun juttu!

/Essi

Tasapainoilua

Rakastan treenata kovaa, mennä omille äärirajoille ja haastaa itseäni treenissä. Rankat treenit ovat suuri intohimoni, joista saan valtavasti energiaa ja iloa elämääni. Itsensä voittamisen tunne jonkin urheilusuorituksen jälkeen on aivan mahtava. Samoin kuin olo ylipäätään kunnon hikirääkin jälkeen. Sitä tunnetta ja endorfiinien määrää on vaikea muuten saada.

Fyysisesti rankkojen treenien vastapainoksi tarvitsen kuitenkin säännöllisesti rauhallista ja kehoahuoltavaa liikuntaa. Aamulenkit, sunnuntaihölkät ja huolellinen venyttely ovat juuri sopivia liikuntamuotoja tällaiseen rauhoittumiseen. Niiden aikana on aikaa ajatella asioita, aivan eri tavalla kuin rankan treenin yhteydessä, jossa ainakin itse keskityn aina vain itse treeniin ja sen tekemiseen.

Tänä aamuna olo oli sen verran väsyneen oloinen, että päätin vaihtaa suunnitelmissa olleen salitreenin ulkoiluun ja kävin aamupäivällä tekemässä reippaan kävelylenkin. Pääsin kotiin juuri sopivasti, ennen kuin täällä alkoi satamaan lunta. Loppupäivän voinkin siis hyvällä omalla tunnolla levätä, pitää Sinkkuelämää- maratonia ja valmistautua huomiseen työvuoroon. Omaa jaksamista on hyvä tarkkailla!

/Essi

Maapähkinä-kookosraakakakku

Tein tänään elämäni ensimmäistä kertaa raakakakkua, kun saimme mukavia vieraita Lappeenrannasta. Olen jo pidemmän aikaa selaillut netissä erilaisia raakakkujen reseptejä, mutta usein niiden tekoon tarvitaan niin paljon erilaisia raaka-aineita, joita ei kaapista normaalisti löydy, niin olen jättänyt kakkujen teon väliin. Pari viikkoa sitten löysin kuitenkin ihanan ohjeen maapähkinä-kookosraakakakkuun, jota sitten itse hieman tekiessä varioin. Tämä kakku oli super helppo tehdä ensikertalaisenkin ja se maistui ihan tosi hyvältä meidän kaikkien  mielestä!

Pohja

3dl pähkinöitä 

2dl tuoreita taateleita

1rkl määpähkinävoita

Täyte

1tlk kookosmaitoa (kermaosa)

2-3rkl maapähkinävoita

1/2 lime-mehu

pienen pieni ripaus vaniljasokeria

Koristeluun kookoshiutaleita ja kiivia


1. Vuoraa 18 senttinen irtopohjavuoka kelmulla tai leivinpaperilla

2. Hienonna pähkinät blenderissä, lisää joukkoon taatelit pienissä erissä ja lopuksi maapähkinävoi. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja levitä irtopohjavuuan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin jähmettymään täytteen teon ajaksi.

3. Erottele kookosmaidosta kermaosa kulhoon (tämä on helppoa, kun tölkki on ollut jääkaapissa) ja vatkaa se tasaiseksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää vaahtoon super pieni ripaus vaniljasokeria ja sekoita vielä hetki.

4. Erota kermavaahdosta 1/4 ja  lisää siihen lime-mehu. Suurempaan kermamäärään sekoita maapähkinävoi. Lusikoi kerma-maapähkinäseos pohjan päälle ja sen päälle kerma-limeseos.

5. Laita kakku hyytymään jääkaappiin ja koristele kookoshiutaleilla ja kiivillä. Kakku kannattaa tehdä päivää ennen tarjoilua, jotta se ehtii kunnolla hyytyä ja se on helppo irroittaa vuoasta.

Tästä kokeilusta innostuneeta, aion ehdottomasti tehdä raakakakkuja jatkossakin. Seuraavana voisi vuorossa olla jokin suklainen unelma!

/Essi 

Askel kohti unelmaa

Sairaanhoitajan ammatti on ollut minulla haaveissa jo monta vuotta, se on aina tuntunut niin sopivalta ja luonnolliselta juuri minulle. Sairaanhoitajaopiskeluiden alkaessa syksyllä 2012 kuvittelin, että valmistuttuani suuntautuisin työskentelemään lasten pariin. Pidänhän lapsista ja olinhan juuri viettänyt vuoden au pairina lapsia hoitaen. Kuitenkin aika pian opiskeluiden edetessä aloin huomaamaan, että vauhti ja vaaralliset tilanteet alkoivat kiinnostamaan minua osastotyötä enemmän. Aloinkin silloin miettimään olisiko minusta ensihoitajaksi ja tuo tunne on vain syventynyt ja varmistunut tässä muutaman vuoden aikana. Tiedän mitä haluan "isona" tehdä.

Huomenna saan ottaa suuren askeleen kohti unelmaani ja tulevaisuuttani, sillä aloitan viiden viikon työharjoittelun ambulanssissa, ensihoitajana. Fiilikset harkkaa kohtaa ovat nyt viimeisen viikon aikana vaihdelleet pelosta odotukseen ja taas takaisin. En ole kertaakaan jännittänyt minkään harjoittelun aloittamista näin paljon, mutta uskon tämänkertaisen jännityksen johtuvan siitä, että ensihoito on sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä ammatikseni. Panokset ovat siis korkealla.

/Essi

30 päivän sokerilakko

Sokerittomuus on tällä hetkellä kovassa suosiossa ja sen vaikutuksista terveyteen puhutaan kaikkialla. Viimeksi kuluneena viikonloppuna luin mielenkiintoisen artikkelin sokerittomuudesta ja siitä innostuneena päätin aloittaa eilen 30 päivän sokerilakon.

Viime viikkoina ja erityisesti viime viikolla sokerisia herkkuja tuli syötyä aivan liikaa, olo on sen mukainen ja naamaankin on ilmaantunut muutama inhottava pieni näppylä. Aion olla nyt seuraavat 30 päivää ilman sokeria. Mikä tarkoittaa sitä, että pannassa ovat niin suklaa, karkit ja jäätelöt kuin leivokset ja muut paljon sokeria sisältävät tuotteet. Innolla odotan millaisia tuloksia kuukauden sokerittomuudella saa ja kuinka se vaikuttaa niin jaksamiseen kuin ulkonäköönkin.

/Essi

Pullukka Run 2015

Juoksu on yksi suurimmista intohimoistani ja lempi urheilulajeistani, kuten olen täällä blogissa aiemminkin jo todennut. Toissa keväänä lähdin ensimmäistä kertaa kokeilemaan kunnolla rajojani ja sen hetkistä juoksukuntoani puolimaratonille. Ensimmäisen puolikkaani juoksin tasan kahteen tuntiin ja kokemuksena se oli aivan mahtava ja syventi vain omaa rakkauttani juoksemiseen.  Tänä keväänä minulla oli tarkoitus mennä juoksemaan tuo samainen puolikas täällä Joensuussa, mutta suunnitelmat hieman muuttuivat ja juoksu jäi tekemättä. Keväästä asti mielessä on kuitenkin ollut ajatus ja koko ajan suureneva halu lähteä taas ensi vuonna kisailemaan itseä vastaan tuolle samaiselle 21 kilometrin matkalle. Päätös ensi vuoden juoksutavoitteesta sai loppu viikosta varsinaisen vahvistuksen, kun poikaystäväni ilmoitti haluavansa osallistua ensi vuoden heinäkuussa järjestettävälle Pullukka runille. Sovimme sitten, että toimin hänen valmentajanaan ja lähden itsekin mukaan juoksemaan.

Pullukka run juostaan siis Vierumäellä ensi vuoden heinäkuussa, joten meillä on tässä yhdeksän kuukautta aikaa saada juoksukuntomme hiottua huippuunsa. Treenien suunnittelusta vastaan pääasiassa minä ja yhdessä sitten tullaan seuraavat yhdeksän kuukautta treenailemaan, varsinaista parisuhdeaikaa parhaimmillaan.

Tänään aamulla oli sitten ensimmäisen pullukka-treenin aika, jolle lähdimme suoraan herättyämme. Treeni oli melko kevyt, sillä aloitamme rauhallisesti, jotta into ja motivaatio juoksemiseen ja tavoitteen saavuttamiseen pysyy yllä meillä molemmilla heinäkuuhun saakka. Aamun treeni koostui tänään 45 minuutin reippaasta kävelystä, porrasjuoksusta ja mäkivedoista. Loppuun tehtiin vielä hieman lihaskuntoa ja hyvät venyttelyt. Kyllä lähti päivä ja pullukka-haaste hyvin käyntiin!

/Essi

Kevennetty syyslomaviikko

Blogissa on ollut hiljaista tällä viikolla, sillä olin Lappeenrannassa, kotikotona viettämässä syyslomaa. Mukavan ja rentouttavan, joskin melko työntäyteisen loman vietin yhdessä läheisteni kanssa. Tänään sitten palasin takaisin Joensuu- kotiin lähes viikon reissun jälkeen. Hieman haikealta tuntui taas Lappeenrannasta lähteä, varsinkin, kun tiesin tulevani tänään tyhjään kotiin. Lappeenranta on näiden muutamien, muualla asuttujen, vuosien jälkeen alkanut tuntumaan aina vain enemmän ja enemmän siltä paikalta, jossa haluaisin oman tulevaisuuteni viettää ja elämäni elää.

Palatakseni kuitenkin otsikossakin olevaan aiheeseen, olen siis tällä viikolla viettänyt lomaviikollekin hyvin sopivaa kevennettyä treeniviikkoa. Alkusyksy on tullut urheiltua sen verran kovaa ja aktiivisesti, että tämänviikkoinen lepo on tullut tarpeeseen. Täysin liikkumatta ei tämäkään viikko ole tietenkään mennyt, sillä olen pyöräillyt ja ulkoillut kävellen päivittäin. Lisäksi pihahommia lähinnä haravoinnin muodossa tuli tehtyä muutamana päivänä. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Ainoa miinus kevyen viikkoni viettoon liittyen on ehdottomasti se, että venyttelyt olen unohtanut ihan kokonaan. Se onkin asia, jossa minulla on eniten parantamisen varaa ylipäätään ja asia, jota aion parantaa tässä loppu vuoden aikana roimasti.

Ihana viikko siis takana ja huomenna edessä niin sanottu paluu arkeen, joka alkaa mukavasti viikonlopun vietolla ja aamuisella spinning-tunnilla. Tämän illan vietän kuitenkin vielä rentoillen, nauttien omasta ajasta ja telkkarin ohjelmatarjonnasta!

/Essi

Aamulenkillä - blogin nimestä

Muutaman viikon ajan kypsyttelin päässäni tätä uuden blogin aloittamista, kunnes viime viikolla yhtenä aamuna, aamulenkillä, päähäni tuli ajatus blogin uudesta nimestä. Aamulenkillä oli mielestäni niin täydellinen nimi juuri minun blogille, että en voinut enää olla aloittamatta kirjoittamista uudelleen.

Aamulenkit ovat itselleni niitä parhaimpia liikuntahetkiä, vaikka monipuolisesti liikuntaa harrastankin. Aamulenkit ovat täysin omaa aikaani, saan rauhassa ajatella ja valmistautua tulevaan päivään. Lisäksi aamulenkeiltä saatava energia on jotain niin mahtavaa. Tuntuu, että vaikka olisi kuinka väsynyt lenkille lähtiessä, tulee sieltä aina takaisin iloisena, onnellisena ja ennen kaikkea pirteänä. Aamulenkit eivät ole minulle todellakaan mitään pakkopullaa, vaan teen niitä täysin omasta vapaasta tahdostani ja nautin niistä!

Tänään minulla oli taas mahdollisuus aloittaa aamu ulkoillen ja voi että, miten hyvän fiiliksen ja olon siitä sain. Aamupalakin maistuu aina niin hyvältä aamuisen ulkoilun jälkeen! Tämä päivä on muutenkin ollut mukavan energinen ja onnistunut. Opinnäytetyöjutut etenivät taas muutaman askeleen ja iltapäivällä pääsee vielä aloittamaan viikonlopun spinning-tunnilla!

/Essi

Uusi nimi, uusi alku!

Aloitin ensimmäisen blogini noin kolme vuotta sitten, kun lähdin vuodeksi Ruotsiin töihin. Silloin blogin ideana oli välittää kuulumisiani perheelleni ja ystävilleni ulkomailta. Suomeen paluun jälkeen bloggaaminen kuitenkin jatkui, siitä oli tullut mukava harrastus. Kolmen vuoden aikana blogin nimi on vaihtunut muutamaan otteeseen ja on matkalle mahtunut myös muutama kunnon blogitaukokin.

Tauoista ja nimenvaihdoista huolimatta tulos on kuitenkin aina sama, palaan joka kerta takaisin bloggaamisen pariin. Niin kävi tälläkin kertaa, vaikka elokuussa vakaasti päätin, että tämä oli tässä.

Aamulenkillä- blogissa urheillaan, asetetaan tavoitteita, opiskellaan, tehdään töitä, kokataan, herkutellaan ja nautitaan elämästä. Blogia kirjoitan täysin fiilispohjalta, silloin kun siltä tuntuu ja kun on jotain mistä kirjoittaa. Blogissa tullaan näkemään hävyttömän paljon iPhone-laatuisia kuvia, koska puhelinta on vain yksinkertaisesti kevyempi kantaa mukana kuin kameraa. Itselleni on kuitenkin tärkeää, että blogin sisältä on mahdollisimman laadukasta, joten puhelimellakin otetuista otoksista mukaan pääsevät vain ne parhaimmat.

Tervetuloa mukaan Aamulenkillä- blogiin!

<3:llä Essi