Jo pelkästään blogin nimen perusteella on varmasti varsin ilmeistä, että olen suuri aamulenkkien ystävä ja olen kyllä moneen otteeseen täällä blogissakin asiasta kirjoittanut. Vaikka aamulenkkejä tulee itselläni tehtyä ympäri vuoden ja jokseenkin myös säästä välittämättä, on kesä kieltämättä parasta aikaa aamulenkkeilyyn. Olinkin tänä kesänä siitä hyvässä asemassa, että ehdin hyvin käydä pienellä lenkillä usein ennen työpäivän alkua, joka toi päivään paljon lisää energiaa. Mielestäni aamuisissa lenkeissä on parasta se, että uusi päivä on vasta alkamassa ja muut vasta heräilevät, on hiljaista ja rauhallista. Usein lenkeillä päätän, että tästä tulee hyvä päivä ja päätös todella vaikuttaa päivän kulkuun ja fiilikseen. Asenne ratkaisee tässäkin asiassa hyvin paljon. Ja mikään ei voita sitä lenkin jälkeistä fiilistä, suihkua ja aamupalaa. Todellista arjen luksusta ainakin minulle!
Tässä vajaan viikon aikana epäsäännöllisen säännöllisestä aamulenkkeilystä on tullut säännöllistä, kun on tuo pieni kamu, joka ei vielä osaa ulospääsyä vaatia, mutta joka on siihen pikkuhiljaa totutettava. Tavalliset 40-60 minuutin reippaan lenkkini ovat tällä viikolla vaihtuneet hieman lyhyemmiksi niin ajallisesti kuin matkallisestikin, mutta en valita, sillä olen saanut uuden aamulenkkikaverin, joka on vienyt aamulenkit ihan uusiin ulottuvuuksiin. Niin ihanaa ajatella, että kunhan tuo kamu tuosta hieman kasvaa ja oppii lisää, niin tullaan todella tekemään jokaikinen aamu kerta kerralta reippaampi ja pidempi lenkki päivän aloitukseksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti